DSL vs. kaapeli vs. kuitulaajakaista | Selitetty ero

Useimmissa Euroopan maissa voit valita, millä laajakaistatekniikalla haluat käyttää verkkoa kotona.

Yleensä voit valita vähintään kahden tai useamman DSL-, kaapeli- tai kuitulaajakaistan väliltä. Joissakin maissa, kuten Saksassa, voit ehkä valita kaikkien kolmen eri laajakaistatyypin välillä asuinpaikkakunnastasi riippuen.

Tässä oppaassa selitämme DSL-, kaapeli- ja kuitulaajakaistan edut ja haitat, jotta voit päättää, minkä niistä valitset.

DSL-laajakaista

DSL-laajakaista (Digital Subscriber Line) on yleisimmin saatavilla oleva laajakaistatekniikka suurimmassa osassa Eurooppaa.

DSL:ää käytettäessä laajakaistayhteytesi viimeinen osa toimitetaan kuparipuhelinlinjojen avulla, jotka eivät tarjoa nopeita nopeuksia verrattuna koaksiaalikaapeli- tai valokuitutekniikkaan.

Yleensä DSL-laajakaistalla saat jopa 100 Mbit/s latausnopeuden. Vaikka DSL perustuu vanhaan kuparikaapelointiin, joskus on kuitenkin mahdollista saada paljon nopeampia latausnopeuksia tämäntyyppisellä tekniikalla.

DSL-tekniikasta on olemassa muunnelmia, kuten VDSL ja G.fast, joissa käytetään kuparikaapelia vain yhteyden viimeisessä vaiheessa. Valtaosassa yhteyttä käytetään kuitua, joten tämäntyyppisillä DSL-yhteyksillä voi saada 200-1000 Mbit/s latausnopeuksia.

Useimmissa tapauksissa DSL-laajakaista on kuitenkin melko hidas, minkä vuoksi se korvataan useimmissa maissa valokuitulaajakaistainfrastruktuurilla.

Kaapelilaajakaista

Kaapelilaajakaistassa yhteys toimitetaan koaksiaalikaapeleilla – samaa tekniikkaa käytetään digitaalisten televisiopalvelujen toimittamiseen.

Kaapeli tarjoaa useimmiten jopa 1000 Mbit/s:n latausnopeuden, vaikka sen latausnopeudet eivät useimmissa tapauksissa ole yhtä suuria kuin kuitulaajakaistan.

Toinen kaapelilaajakaistan haittapuoli on se, että sitä ei ole useimmissa maissa saatavilla yhtä laajalti kuin DSL- tai valokuitua. Kyseessä on erikoistuneempi tekniikka, mikä tarkoittaa myös sitä, että sitä tarjoavien palveluntarjoajien määrä on yleensä melko vähäinen verrattuna DSL:ään tai valokuituun.

Kaapelilaajakaistan etuna on, että se voi tarjota samat latausnopeudet kuin valokuitu halvemmalla, riippuen asuinpaikasta.

Kuitulaajakaista

Jos haluat nopeita lataus- ja lähetysnopeuksia ja alhaisen viiveen, valokuitulaajakaista on paras valinta.

Kuitutekniikan avulla internet-data siirretään valokaapeleita pitkin valopulsseina. Tämä tarkoittaa, että tiedonsiirron teoreettista enimmäisnopeutta rajoittaa vain valon nopeus, eli valokuitu on erittäin nopea.

Kuituverkon laajakaistayhteyden viive on yleensä vain 5 ms, vaikka latausnopeus on useimmissa maissa rajoitettu 1000 Mbit/s:iin.

Nopeiden latausnopeuksien lisäksi yksi valokuitulaajakaistan hyvistä puolista on se, että joskus lähetysnopeudet ovat symmetrisiä. Esimerkiksi Ruotsissa useimmat valokuitupalvelujen tarjoajat tarjoavat 1000 Mbit/s latausnopeuspaketteja, joissa on 1000 Mbit/s lähetysnopeus. Tämä ei yleensä ole mahdollista DSL- tai kaapelilaajakaistalla.

Vaikka symmetrisiä lataus- ja lähetysnopeuksia ei olisikaan saatavilla, valokuidulla pitäisi saada nopeampia latausnopeuksia kuin useimmilla muilla laajakaistatekniikoilla.

Valokuituisen laajakaistan haittapuolena on, että se on yleensä kallein tapa päästä verkkoon. Se on paras vaihtoehto, jos haluat nopeat nopeudet ja alhaisen viiveen, eikä sinua haittaa maksaa siitä enemmän.

Minkälainen laajakaista minun pitäisi valita?

Ennen kuin päätät DSL-, kaapeli- ja kuitulaajakaistan välillä, sinun on selvitettävä:

• Mitä tekniikoita on saatavilla osoitteessasi. Saattaa olla, että sinulla on valittavana esimerkiksi vain DSL- tai kaapeli-internet.
• Minkälaisen lataus- ja lähetysnopeuden tarvitset.
• Onko erittäin matala viive sinulle tärkeä (todennäköisesti ei, ellet pelaa verkkopelejä kilpailullisesti).

Yleisesti ottaen:

• DSL-yhteys on paras 1-2 hengen talouksille, olettaen, että saat vain 100 Mbit/s maksimilatausnopeuden tämäntyyppisellä tekniikalla. Jos voit saada 200-1000 Mbit/s VDSL:llä tai G.fastilla, DSL soveltuu suuremmille talouksille.
• Kaapeliyhteydet sopivat parhaiten 3-4 hengen talouksiin.
• Kuitulaajakaista sopii parhaiten 3-4 hengen tai suurempiin talouksiin sekä kotoa käsin työskenteleville, jos sinua ei haittaa maksaa enemmän.

Roger Schmitt

Olen Roger, Broadband 4 Europen perustaja.

Vartuin Sveitsissä, mutta asun nykyään Saksassa, ja aikaisemmin olen asunut myös Etelä-Tirolissa jonkin aikaa.

Olen koulutukseltani tietotekniikan ammattilainen ja olen tutkinut laajasti useimpien Euroopan maiden laajakaistamarkkinoita. Kiinteän verkon laajakaistamarkkinoiden tutkiminen on nörttiharrastukseni, mutta olen myös innostunut niistä mahdollisuuksista, joita 5G- (ja lopulta 6G-) laajakaista tarjoaa meille tulevaisuudessa.

Kun en tutki laajakaistayhtiöitä ja niiden verkkoja, pelaan lentopalloa tai soitan pianoa.